Tiedote – muinaismuisto vai tarpeellinen työkalu?

Työn huippuhetket
21.9.2020
Elämyksiä joukkueurheilusta
14.12.2020
Show all

Tiedote – muinaismuisto vai tarpeellinen työkalu?

Kun yritys X tekee uuden aluevaltauksen, johtoporras haluaa yleensä lähettää asiasta tiedotteen. Viestintäosaston nuoret ja notkeat työntekijät saattavat kurtistaa kulmiaan. Tiedote? So last season. Kuka tiedotetta enää kaipaa, kun tarjolla on digialustojen runsaudensarvi, jossa mieleisensä viestin saa oitis kohderyhmien ulottuville.

Onko siis tiedotteesta tullut muinaismuisto, jota vanha sukupolvi vaalii sitkeästi mutta harhaisesti? Rohkenen väittää, että vaalimiselle on olemassa vankat perusteet. Ja jotta ei jää epäselväksi mitkä, lataan tähän alle kolme keskeistä syytä.

  1. Jo tiedotteen kirjoittaminen on usein yritykselle tarpeellinen harjoitus. Tiedotteen myötä yritys tulee sanoittaneeksi asioita ja projekteja, jotka saattavat olla vielä keskeneräisiä. Tiedote läpivalaisee tarjolla olevan uutisen ja paljastaa puutteellisen ajattelun ja keskeneräiset asiat. Tämä on hyödyllistä, sillä julkistamiskiima ajaa johtajat joskus vaatimaan tiedotetta puolivalmiista projektista.
  2. Tiedote rakentaa yrityksen tai yhteisön mainetta kahdella tasolla, kertaluontoisesti ja pitkällä tähtäimellä. Uutiskynnyksen ylittävä tiedote saa kuohuviinipullot poksumaan yrityksen viestintäosastolla, mutta maljoja kannattaa nostella myös vähemmästä. Jokainen relevantti ja hyvin laadittu tiedote rakentaa yrityksen tarinaa ja  jättää jonkinlaisen muistijäljen vastaanottajaan. Seuraavalla kerralla saman yrityksen tiedote saattaa tulla jo paremmin noteeratuksi, sillä yritys ja sen viestit vaikuttavat tutuilta ja uskottavilta.
  3. Tiedote virallistaa asiat. Sosiaalisen median päivityksillä on oma vankka roolinsa, mutta virallisen tiedon lähteenä ne eivät (vielä) päihitä tiedotetta. Tiedote kokoaa yhteen kaiken uutisarvoisen ja virallisen tiedon asiasta. Se saattaa herättää tunteita, mutta sen päätarkoitus on jakaa tietoa. Kun toimittaja saa asiasta tiedotteen, hän uskaltaa tehdä aiheesta uutisen. Somepostauksella ei välttämättä ole samaa todistusvoimaa.

Jos nämä kolme kovaa syytä saavat sinut vakuuttuneeksi tiedotteen hyödyllisyydestä, on paikallaan myös varoituksen sana. Tiedotteen kirjoittaminen on paitsi tarpeellinen, usein myös herkkä prosessi. Tiedotteen kirjoittaja tulee tekstin myötä rakentaneeksi arvoasetelmia, halusi sitä tai ei. Ketä tiedotteessa siteerataan, kuka ei pääse ääneen ollenkaan? Kenen sitaatti tulee ensin, kenen lopussa?

Kirjoittaja joutuu myös luovimaan välillä loputtomalta tuntuvassa kommenttien ja viilausten suossa. Silloin on ensiarvoisen tärkeää tietää, kuka sanoo viimeisen sanan.

Vasta sen jälkeen viestijä voi painaa lähetä-nappia ja toivoa parasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *